Unelmointia

Marmorinen aula, Kattokruunu kimmeltää. Tarjoilija tuo lasin shampanjaa ja toinen ottaa viittani. Kaikkialta kuuluu iloista puheensorinaa ja naurahduksia. Naisilla on toinen toistaan upeampia pukuja, taidokkaita kampauksia ja kimmeltäviä koruja. Kavaljeerit ovat huoneen toisella laidalla ja daamit toisella. Eihän politiikka kiinnosta naisia. Juhlat ovat jo hyvässä vauhdissa kun liityn naisten kikattavaan joukkoon. Orkesteri alkaa soittaa valssia ja siirrymme kaikki tanssisaliin. Yksitellen naisia tullaan hakemaan tanssiin ja kohta he pyörähtelevät taidokkaasti parketilla.


Olenkohan katsonut liikaa historiallisia tv-sarjoja? En usko. Toi kuulostaa just oikealta ja kyllä toi varmasti toteutuu, eikö? No joo, kuinka monessa koulussa on marmoria, kattokruunuja ja orkesteri? Tässä hieman todenmukaisempi versio (nyyh…) :


Harmaa koulun aula. Naulakoita, joista roikkuu takkeja. Loisteputket luovat kelmeää valoa harmaalle muovilattialle. Kaikkialla kuuluu iloista puheensorinaa ja naurahduksia. Naisilla on toinen toistaan upeampia pukuja, taidokkaita kampauksia ja kimmeltäviä koruja. Kavaljeerit ovat huoneen toisella laidalla ja daamit toisella. Eihän naisten seura miehille kelpaa, ainakaan meidän porukan seura. Juhlat ovat vasta aluillaan ja aulan laidalla oleva mankka huutaa. Heviä. Kuka senkin on valinnut? Mikko? Jere? Vai Antti? Nyt bongaan oman parini, mitäh… Farkut? t-paita? Ei oo totta!


Tässä on siis kaksi versiota: unelma ja tosi. Olenko yli-dramaattinen, epäluuloinen? Sen näkee noin puolenvuoden kuluttua! Jaiks!